Viime kerrasta on aikaa... Mutta tänne on ikävä, eli takaisin blogiin. Kuten viime kirjoitus kesällä mainitsikin, viime aikoihin on mahtunut remppaa, remppaa ja remppaa. Loppu se ei ole vieläkään, mutta voiton puolella. Joten paluu on ajankohtainen :)

Yllä fiiliksiä elokuulta, onneksi ei olla ihan tässä enää.

Ojasta allikkoon

On ollut viimeaikoina hieman haipakkaa. Huhtikuu meni kokonaan gradun ja töiden parissa. Kannatti, sillä gradu kuitenkin valmistui, kuten allekirjoittanutkin. Toukokuu menikin sitten vapaudenhuumassa. Kahdeksan vuotta opiskelleelle yllättävä vapaus oli käsittämätöntä ja aivan mahtavaa. Gradukevään jälkeen tuntui aivan uskomattomalta, että töiden jälkeen ja viikonloppuisin saa oikeasti tehdä mitä haluaa! Miksi ihmeessä en valmistunut jo vuosi sitten?

Gradun palautus mahdollisti myös asunnonmetsästyksen aloittamisen toden teolla. Ei tarvinnut kauan metsästää, unelmien koti löytyi alle kuukaudessa. Nyt on täysi tohina päällä, sillä "maalataan vähän seiniä ja se on siinä" muuttuikin täydelliseksi sisäremontiksi, uusiksi menevät kaikki seinä- ja kattopinnat sekä vessa. Ainoat paikat joihin ei kajota on keittiö ja lattiat. Niiden remontti on edessä vasta muutaman vuoden kuluttua.

Tällä hetkellä elämä on siis töiden ja gradun sijaan töitä ja remonttia. Toisaalta lopputulos on varmasti sen arvoinen. Pelkään vain sisustusidentiteettikriisin iskevän, sillä rakastan niin vanhaa kuin moderniakin. Vanha 50-luvun rakennus antaa mahdollisuuksia vaikka mihin, kunhan vain osaisi päättää. Olen kasannut melkoisen pinon sisustuslehtiä odottamaan selailua. Kunhan vain saisi pahimman rempan alta pois. Palailen remppakuvien kanssa kun saan kameran pelastettua kaaoksen keskeltä.

Huono vitsi

Kirjoittelin jokin aika sitten siitä, miten Tigin Rockaholic kuivashampoo oli päässyt minullakin tyhjenemään itsestään yhden käyttökerran jälkeen. Sain maahantuojalta hyvitykseksi uuden. Ehdin jo kuvittelemaan, että ongelmat pullon kanssa oli saatu korjattua, tuote oli toiminut moitteettomasti jo hyvän aikaa. Tällä kertaa ehdinkin käyttämään pullosta noin puolet ennen kuin se TAAS tyhjeni itsestään! Ei naurata, ei sitten tippaakaan... Seuraavaan kauppalistaan täytyy muistaa kirjoittaa Klipoteket.

Palailen linjoille kunnolla muutaman viikon kuluttua, gradun kirjoitus vie tällä hetkellä kaiken valveillaolojan. Lopullinen palautus häämöttää heti vapun jälkeen ja sitten alkaakin elämä. :)

Se on täällä!

Nimittäin kevät. Ulkona tuoksuu ja näyttää niin keväältä, että muuta ei tahtoisi tehdä kuin lähteä tuntien pituiselle kävelylenkille. Ainoa este haaveen toteuttamiselle on gradu, jonka deadline lähestyy pelottavaa vauhtia. Keväästä nauttiminen ulkona taitaa mennä siis toukokuulle.

Onneksi kevään voi tuoda myös sisälle. Keltaiset tulppaanit maljakossa piristävät joka kerta kun niitä vähän vilkaisee.

Ihanaa salaattia

Parhautta on E:n tekemä vuohenjuustosalaatti työpäivän jälkeen gradunteon välissä. Kaipaan kyllä sitä, että ehtisi itsekin laittaa ruokaa arkena, mutta on ihanaa myös kun itselle kokataan. Jos vaikka sitten taas ehtisi tekemään sitäkin vapun jälkeen, kun gradu on palautettu (tuntuu muuten olevan mantra lähes kaiken suhteen nykyään...).

Viikonlopun tapakset

Viikonloppuna syötiin tapasta ja juotiin viiniä kaveriporukalla. Hyvää oli. Listalla oli karamellisoitua chorizoa, täytettyjä paprikoita, marinoituja herkkusieniä, manchegoa ja ciabattaa.

Tasan kuukausi aikaa gradun palautukseen, alkaa olla melkoinen kiri päällä. Hieman hirvittää, mutta eiköhän niitä tekstisivuja synny tälläkin viikolla.

Ajatuksia gradusta

Ulkona on niin ihana ilta, että tekisi mieli vaan painella sinne tässä koneella istumisen sijaan! Olen kuitenkin päättänyt että gardu on valmis 1,5 kuukauden kuluttua, joten sen ajan olen melko kiinni näppäimistössä. Toisaalta en myöskään jaksa odottaa sitä vapauden tunnetta, jonka uskon iskevän kun gradu on palautettu. Ajatus siitä, että illat ja viikonloput voisi käyttää täysin mihin lystää tuntuu kovin vieraalta, mutta todella ihanalta. Olen tosiaan koko opiskeluaikani ollut opintojen ohella töissä, alkuun osa-aikaisena ja viime vuodet täyspäiväisesti. Sitten vapaa-aikana pitäisi hoitaa ne opinnot. Jos vaikka ottaakin vapaa-illan, niin koko ajan takaraivossa on se pieni äänim joka muistuttaa että kouluhommat odottavat. Suurin motivaatio homman loppuun saattamiselle onkin juuri se, että pääsee eroon huonosta omatunnosta kouluhommien suhteen ja saa täysillä nauttia vapaa-ajastaa. Hetken vain kun vielä jaksaisi puurtaa täysillä. Vaikea oikeastaan edes kuvitella millaista opiskelujen jälkeinen elämä on, nyt on jo niin tottunut työn ja opiskelujen yhteensovittamiseen vapaa-ajan kustannuksella. :)

Kuva täältä

Paint the canvas

Totaalinen kriisi iski viikonloppuna, kun kaverin valmistujaisiin lähtiessä ainoat vaatteet jotka halusin pukea päälle, oli musta t-paita ja tummat farkut. Ajattelin että olen maailman tylsin ihminen jos lähden ulos niissä. Sitten tajusin, että jos juuri ne tuntuvat mukavimmalta ajatukselta, niin täysin turhaa taistella vastaan. Asusteilla asusta sai kuitenkin todella kivan, eikä mielestäni ollenkaan tylsän.

T-paita Acne, farkut Only, sormukset H&M, kaulakoru Fashionology, rannekoru Primark, laukku Tiger of Sweden

Jälleen kerran oppitunti siitä, että miten ne klassisimmat vaatteet ovat usein niitä parhaita ja että kannattaa pukeutua juuri niin kuin parhaalta tuntuu.

Ikuisuusprojekti: Eroon korvikkeista

Net-a-porterin odotettu tilaus saapui viime viikolla. Sisällöltään tilaus meni täysin nappiin, ainut moka sattui siinä etten tajunnut laittaa toimitusosoitteeksi työpaikkaa. En tietenkään ollut kotona kun pakettia toimitettiin, joten jouduin itse noutamaan sen DHL:n palvelukeskuksesta Vantaalta. Onneksi se sujui autolla melko kätevästi.

Tavallisen lähetyslaatikon sisältä paljastui ihana pakkauslaatikko rusetteineen ja silkkipapereineen. Laatikko jää ehdottomasti säilytyskäyttöön, se oli paljon tavallista kenkälaatikkoakin jämäkämpi. Sisältä paljastui pikkupussukka mittanauhoineen ja -ohjeineen tulevia tilauksia varten ja tietysti tilatut tuotteet.

Olin tilannut siis Aubin&Wills merkkisen silkkipaitapuseron ja kaksi T by Alexander Wangin perus t-paitaa, mustan ja valkoisen. T-paitoja minulla on ennestäänkin, joten niiden tiesin olevan hyvät, mutta silkkipaita hieman jännitti. Se oli kuitenkin juuri sopiva ja tuntui sen verran jämäkältä, että luulisi kestävän käytössä.

Nämä vaatteet auttavat hyvin eteenpäin ikuisuusprojektissa, pääsen nimittäin eroon huonoista korvikkeista. Nyt yhden täydellisen silkkipaitapuseron vuoksi voin raivata kaapista useamman "ihan ok"-paitapuseron, joita oikeasti ei tule koskaan käytettyä, mutta jotka roikkuvat kaapissa "varalta". (En kyllä tiedä minkä varalta...) Myöskin kunnon t-paitojen tieltä väistyy useampi venähtänyt/kutistunut/muuten vaan surkea yksilö.

Nina kirjoitti Tunnetila-blogissaan erään kommenttini innoittamana "tavoitevaatteista". Itselläni tämä toimii samalla idealla, mutta käänteisellä logiikalla. Kun se oikea on vihdoin kaapissa, uskaltaa luopua vanhasta ja huonommasta. Lisäksi tulee muistaa, ettei edes hanki kaappiin muita kuin niitä täydellisiä yksilöitä, vaikka ne eivät heti tulisikaan vastaan.

Aurinkoinen lauantai

Blogissa on ollut viikon verran hiljaista johtuen kiireistä töissä ja vapaa-ajalla. Viikkoon on mahtunut vaikka mitä, kuten kenkäkatastrofia Louboutinien kohdalla, kivoja juhlia ja uusia vaatteita Net-a-porterin nappiin osuneen tilauksen muodossa (jotka edistävät ikuisuusprojektia mukavasti). Palaan asiaan vielä viikonlopun aikana, nyt naputtelen gradua ihanan auringonpaisteen ja kahvikupillisen siivittämänä.

Aurinkoista lauantaita kaikille!

Ikuisuusprojekti: Vaatekaapin sisällön karsiminen

Kuten monesti jo todettu, on minulla jatkuvasti meneillään vaatekaappiprojekti jossa (kaukaisena) tähtäimenä on täydellinen vaatekaappi. Projekti on ollut meneillään jo vaikka miten kauan, eikä tule aivan lähiaikoina loppumaan. Ongelmakohtia on muutama;

1. Vaatteita on liikaa. Ihanat vaatteet eivät eksy päälle, koska eivät löydy ”ihan ok”-vaatteiden seasta. En kuitenkaan osaa luopua vanhasta; välillä kiinnyn vaatteisiin liikaa vaikken edes käyttäisi niitä (täysin naurettavaa).
2. Teen edelleen silloin tällöin virheostoksia. Nämä ovat yleisiä varsinkin ulkomailla. Olen varma että lomalla olen eri ihminen, jolla on eri vaatemaku. Tai sitten kyseessä on jokin paniikki siitä, että samaa ei saa kotoa ja ostopäätöksen on synnyttävä nopeasti. Vaikka normaalisti osaan noudattaa sitä kultaista neuvoa, että jos jokin vaate vähänkin epäilyttää, ei sitä kannata ostaa. Jostain syystä kuitenkin matkustaessa unohdan tämän. Lopputuloksena on muutama mahtava löytö ja läjä ei niin mahtavia, jotka vievät turhaan tilaa vaatekaapissa.
3. Olen huono luopumaan ja hyvä keksimään tekosyitä. ”Tämä on niin rakas.” (Eikä edes ole.) ”Tämä on ihan uuden veroinen” (Ja niin tulee olemaankin, koska ei koskaan pääse käyttöön.) ”Tämä on oikean kokoinen sitten kun hieman laihdun/lihon.” (Onko kovinkaan kannattavaa pitää monen koon vaatteita kaapissa, koska kerrallaan on kuitenkin aina vain yhtä kokoa, eikä paino nyt kovin hurjaa vauhtia vaihtele.)

Nämä kolme ovat siis suurimat syylliset vaatekaapin rappiotilaan. Seuraava kirpputoripäivä on buukattu maaliskuun loppuun, sitä ennen pitäisi ratsata kaappia kovalla kädellä. Vinkkejä luopumiseen otetaan vastaan:)

Kuva täältä.

(Unelmien vaatehuone onkin sitten täysin oma lukunsa, mutta aloitetaan ensiksi siitä sisällöltään toimivasta vaatekaapista.)

Ikuisuusprojekti: Silkkipaitapusero

Olen etsinyt jo jonkin aikaa täydellistä silkkipaitapuseroa, laadukas paitapusero kun tulisi tarpeeseen ja on ollut jo pitkään hankintalistalla. Luulin löytäneeni sellaisen jo Zarasta muutama viikko sitten, ostin sieltä ihanan puuterinvärisen silkkipaitapuseron. Kuitenkin paidan ollessa päällä ensimmäistä kertaa, huomasin sen iltapäivällä ratkenneen hihan saumoista. Kävin vaihtamassa paidan uuteen, mutta kotiin päästyäni huomasin senkin olevan saumoista pahan näköinen. Vein paidan takaisin ja silloin totesimme myyjän kanssa että sama vika oli kaikissa paidoissa. Todella sääli, sillä muuten paita oli aivan täydellinen. Metsästys siis jatkui taas. H&M:n alennusmyynneistä löysin edullisesti kivan silkkitunikan, mutta vihreä väri ei aivan aja vaalean paitapuseron virkaa, vaikka sekin päätyi kaappiin roikkumaan.

Nyt aikani metsästettyä päädyin tilaamaan Net-a-porterilta Aubin & Wills merkkisen puseron. Nettikaupassa olisi ollut muutama muukin ihana vaihtoehto, mutta hinta nousi monen kohdalla yli kipukynnyksen. Samaan tilaukseen lähti myös muutama T by Alexander Wangin hyväksi havaittu t-paita, mustana ja valkoisena.

Kuva täältä.

Toivottavasti paita on sopivan kokoinen ja mallinen, en millään jaksaisi jatkaa enää etsimistä...Nyt odottelen kärsimättömänä pakettia saapuvaksi.

Onko kenelläkään kokemusta net-a-porterin toimitusajoista?

Joululahja

Se on vihdoin täällä! Sain E:ltä joululahjaksi lahjakortin Lumi on 14 -liikkeeseen, josta olin haikaillut mustaa Lumi Maxi clutchia. Viime viikolla sähköpostiin saapui viesti, että laukkuja oli vihdoin tullut lisää. Suoraan töistä siis kiireellä keskustaan.

Se on ihana! Ja ihanan pehmeä! Parasta on, että koska sinne mahtuu myös kalenteri, siinä on potentiaalia ihan jokapäiväiseen käyttöön pelkkien iltamenojen sijaan.

Piripiri-kana ja bataattimössö

Hyvää oli, kanaa piripiri-mausteella ja bataattimössöä korianterilla, chilillä ja fetalla. Kaikenlaiset uuniviritelmät ovat viimeaikoina nousseet ihan suosikeiksi, niin helppoa kun ruoka valmistuu ihan itsestään.

Veljekset kuin ilvekset

Isoveli ja pikkuveli, Marc ja Marc. Parhaat hankinnat ikinä. Toiseen mahtuu puoli elämää, toinen on taas oiva apuri kun ei tarvitse mukaan ihan kaikkea. Näyttävät hyvältä kaiken kanssa.

Laukut Marc by Marc Jacobs

Pienempi tuli vastaan kaksi vuotta sitten New Yorkissa, suurempi tarttui käsipuoleen viime kesänä Seattlessa. Ovat todella ahkerasta käytöstä huolimatta pysyneet uuden veroisina. Laadukkaat nahkalaukut ovat ehdottomasti yksi kohde, johon mielelläni satsaan. Ne ovat käytössä sata kertaa tekonahkaa parempia ja kestävämpiä. Yksi (tulevan) täydellisen vaatekaappini perussääntö on että tekonahka on kielletty, niin kengissä kuin laukuissakin.

Vuosi

Apua, tajusin juuri blogin olleen pystyssä jo reilun vuoden. Vuosipäivä on livahtanut ohi täysin huomaamatta. Myönnettäköön että aloituksen jälkeen tuli useamman kuukauden tauko, mutta kuitenkin. Onnea siis yksivuotiaalle.

Kameran uumenista löytyi yksi asukuva reilun viikon takaa. Viimeisen kahden viikon aikana asukuvat ovat jääneet lähes kokonaan ottamatta, kun aamukiirressä olen painanut ovesta ulos. Onneksi kohta myös illat antavat valoisuutensa puolesta taas mahdollisuuden kuvaamiseen.

Neule Uniqlo, housut Vero Moda, kengät Calvin Klein, rintakukka H&M, rannekoru Primark

Ostin Uniqlon mahtavan pehmeän kashmirneuleen Lontoon alennusmyynneistä. Neule on ihanan pehmoinen ja lämmin päällä, talven ehdottomia suosikkivaatteita!

Makuuhuoneen seinällä

Makkarin seinältä löytyy muutama pari. Pari kanvaasitauluja ja korukoukkuja. Korukoukkuja tarvittaisiin lisää, mutta olen suosiolla päättänyt jättää projektin seuraavaan kotiin. Ehkäiseepä korujen ostelua.

Olen vielä täällä, mutta aloitin viime viikolla uudessa työpaikassa ja kiirettä on riittänyt. Palailen tasaisempiin postauksiin taas kun kiire vähän laantuu. Vaatekaapin ikuisuusprojekti on taas murroksessa kun päätin että tarvitsen uusia työvaatteita. Palataan asiaan lähiaikoina työvaatekaapin kulmakivien osalta.

Ei ole totta!

Nyt se tapahtui minullekin, Tigin Rockaholic kuivashampoo tyhjeni itsestään kaapissa! Ottaa niin päähän. Pullo on varmaankin kuudes käytössäni oleva, tähän mennessä ovat toimineet täysin ongelmitta. Nyt ehdin käyttää shampoota kerran ja uudelleen kaapista ottaessani tajusin jäljellä olevan alle 1/4 aineesta. Todella ärsyttävää! Nyt hirvittää ostaa toista pulloa, kun eivät kuitenkaan ole turhan edullista tavaraa. Taitaa olla siis uuden kuivashampoon etsimisen paikka, hyviä vinkkejä otetaan vastaan.

Nyt paluu viikonlopun To do -listan pariin smoothien ja aamukahvin siivittämänä.

Osaatteko antaa hyviä kuivashampoovinkkejä?

Viikonlopun tehtävälista

Onneksi on viikonloppu. Työviikko on ollut melkoisen hektinen ja pieni paussi on tarpeen. Toisaalta nyt viikonloppunakaan ei tule tekeminen loppumaan kesken. Pitäisi siivota, raivata taas vaatekaappia (projekti on loputon ja saanut uuden käänteen josta lisää myöhemmin), mennä ostamaan E:lle (poikaystävä kulkee jatkossa tällä nimellä, sana poikaystävä on niin kankean oloinen) silmälaseja, itselleni työvaatteita, hakea auto huollosta, tehdä gradua, käydä vanhempien luona, jne. Ei siis liikaa lepoa tiedossa :) Aion silti varastaa jostain muutaman laiskotteluhetken.

Odotan muuten E:n silmälasien shoppailua innolla. Meistä kummallakaan ei ole entuudestaan laseja, joten tämä tulee olemaan täysin uusi aluevaltaus tyylin saralla. Aivan varmasti päädyn itsekin sovittelemaan erilaisia pokia. Minulla ei ole minkäänlaista aavistusta, millaiset lasit sopisivat kasvoilleni. Jos ostaisin lasit, haluaisin varmaan kunnon nörttilasit ja päätyisin ostamaan jotain aivan älytöntä ja epäkäytännöllistä. Huomenna onneksi on tiedossa vain makutuomarin rooli.

Kun laiskotteluhetken aika koittaa, aion viettää sen tässä seurassa;

Ostin Englannista läjän lehtiä ja posti on kantanut viime viikolla kotiinkin muutaman, joita en ole ehtinyt edes avaamaan. Aion siis viettää laatuaikaa sohvan nurkassa vilttiin kääriytyneenä näitä selaillen.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Valkoista lunta

Täällä ollaan vielä, mutta äärimmäisen hektinen työviikko on johtanut muutaman päivän blogihiljaisuuteen. Palailen langoille viimeistään perjantaina.

Ulkona on muuten taas kaunista, kunhan menee pois kuraisten autoteiden läheisyydestä.

Lisää lintuja

Jos olen arjessa jämähtänyt Acnen Whamiin, niin viikonloppuilloissa voiton vie farkkushortsit ja lörttöneuletakki. Sovitin taas koko kaapin läpi, mutta silti päädyin vanhaan ja hyväksihavaittuun komboon. Lisätään siis nämä rakkausvaatteiden listaan, voisi myös otsikoida turvavaatteina... Voisin saman tien näköjään hävittää kaikki muut bilevaatteet, kun eivät näytä päälle päätyvän.

Shortsit ja toppi H&M, neuletakki Urban Outfitters, laukku Seppälä, korut Primark ja kengät Steve Madden.

Lintusormus ja kaulakoru ovat tosiaan Primarkista, hintaa molemmilla muistaakseni kaksi puntaa.  (Lintusormus ei muuten ollut sormikkaiden ystävä...) Primark myös Suomeen, tai edes pelkkä asustepuoli! Vaatepuoli liikkeessä on laadullisesti kovin vaihteleva, en taida omistaa kuin yhen jakun. Monissa vaatteissa on valitettavasti mukana niin paljon akryylia, että jäävät aina ostamatta.

Steve Maddenin viime kesänä Seattlesta ostamani kegät ovat hauskat, ne ovat jonkinlaiset nilkkurin ja pistokkaan hybridit. Kuvasta ei ehkä kunnolla näy, mutta kengissä ei oikeastaan ole ollenkaan kantapäätä, mikä tekee niistä mukavan erikoiset.

Pöllönä kassalla

Lukupäivä tarvitsee rennot vaatteet, onneksi niitä on kaappi täynnä.

Mekko Monki, prätkäbootsit Gap, sormus Primark, kaulakoru Sheffieldistä, rannerenkaat joululahja

Päivä meni kotosalla miettiessä että mistäköhän aiheesta se gradu taas olikaan. Joululomat ja matkustelu tekivät gradun tekoon lähes kolmen viikon tauon, joten muistia piti hieman virkistellä sen osalta että mihin sitä jäikään. Sain myös tietää, että viimeinenkin tenttini on mennyt läpi, aivan mahtavaa! Nyt valmistuminen on oikeasti enää vain gradun takana, eikä aikaa tarvitse uhrata muuhun opiskeluun. Mahtava fiilis.

Vielä lähikuva koruista, ostin molemmat joulun aikaan Sheffieldistä.

Sormus on tosiaan Primarkista, jonka koruosasto on aivan mahtava. Koruja on hyllytolkulla polkuhinnoin, aivan murto-osalla jopa H&M:n hinnoista. En yleensä halua maksaa rihkamakoruista kovinkaan paljoa, joten rohmuan aina koruja Primarkista siellä käydessäni. (Lisäksi ostan läjäpäin erilaisia sukkahousuja, jotka myös ovat lähes ilmaisia.)

Pöllökaulakoru taas oli jostakin pienestä putiikista, jonka nimeä en edes tiedä. Koru on mahtava, mutta sen osto oli varsinainen farssi, kun liikkeessä ei käynyt kortti. Korulla oli hintaa 10,60 puntaa ja 10 punnan seteli kyllä löytyi, mutta loppujen kanssa tuli ongelma. Kaikki kolikot olivat aivan hiluja ja yritin paniikissa saada niitä laskettua. Lopulta myyjä ei varmaan enää kestänyt säätöäni ja ilmoitti että saan korun kympillä... Kiittelin nolona. Minusta on todella kuumottavaa yrittää löytää oikeat kolikot kassalla kiireessä, varsinkin vieraassa valuutassa! Tulee kamala paniikki että sitä pitäisi olla jotenkin nopeampi. Ja varmaankin täysin turhaan...

Kärsiikö kukaan muu samasta?

Found you in my closet

Talven ehdoton jumitusasu on ollut tässäkin kuvassa näkyvä Acnen Wham-neule ja säärystimet. Lämpimämmät säät ovat  mahdollistaneet taas hieman ohuemman takin käytön, löysin kaapista viimevuoden lempparini, lyhyen a-linjaisen villakangastakin. Lila takki tuo mukavaa vaihtelua muuten kovin mustaan ja harmaaseen talvipukeutumiseen.

Takki, säärystimet ja panta H&M, neule Acne, kaulahuivi KN-Collection, kengät Red or Dead ja laukku Marc by Marc Jacobs

(Note to self: tarkista kuvatessa että laukku on oikein päin ja mekko edes jotenkin suorassa...)

Kaunista arkiruokaa

Tilasin ennen joulua  Amazonista Jamie Oliverin uusimman kirjan, Jamie's 30 Minute Meals. Kirja on taas loistava muistutus siitä että hyvännäköinen ja -makuisen ruoan valmistus ei välttämättä vie yhtään sen kauemmin kuin peruspastan teko. Kirjan ideana on, että kaikki ateriat valmistuvat 30 minuutissa, sisältäen pääruoan, lisäkkeen, mahdollisen salaatin ja jälkkärin. Kokeilin ensimmäistä kertaa reseptiä kirjasta ja hyvää oli uunilohi parsalla. Jätin jälkiruoan tekemättä, koska emme kaivanneet herkkuja. Ruoka tosiaan valmistui siinä luvatussa 30 minuutissa, jälkiruoan kanssa olisi varmaan mennyt noin vartti enemmän (pilkkomis ja mittausvauhtini eivät näköjään ole aivan Jamien tasolla). Parasta ruoassa oli maun lisäksi ulkonäkö! Menisi vaativillekin vieraille.

Ainekset uunivuoassa; lohta, katkarapuja, parmankinkkua, parsaa, sitruunaa, valkosipulia, basilikaa ja tomaattia. Kokoamiseen meni alle 5 minuuttia.

Ruoka 10 minuuttia myöhemmin. Nopeaa ja maukasta.

Maha tuli täyteen, kiitos Jamie! Ruoka täytti myös laatuvaatimukset uudenvuodenlupausten suhteen.

Lupauksia

Koska uusi vuosi merkitsee aina uuden (paremman, aktiivisemman ja terveellisemmän) elämän alkua, tuntuu huijaukselta jättää uudenvuodenlupaukset tekemättä. En kuitenkaan haluaisi luvata mitään sellaista mitä en pysty pitämään ja koska olen melkoinen realisti, tämä rajoittaa lupauksia jonkin verran. Lisäksi elämäntilanne muuttuu kuun lopussa uuden työn myötä huomattavasti kiireisemmäksi, joten sekään ei edesauta kaikkia lupauksia. Tietyt asiat kuitenkin parantavat mukavasti elämänlaatua, joten niitä kohti pitäisi edes jollain tasolla pyrkiä. Lupauslistani on seuraavanlainen;

1. Liikunta. On aivan päivänselvää, että minun on täysin turha luvata itselleni liikkuvani kolme kertaa viikossa. Harrastin tätä reilu vuosi sitten hyvällä menestyksellä, mutta viime kevään lautailuvamman jälkeen en ole palannut kuntosalille (itse revähdys parani kahdessa kuukaudessa, mutta sitten olikin kesä, sitten kiireinen syksy, jne.). Lupaan kuitenkin harrastaa enemmän liikuntaa. Siis enemmän kuin viime syksynä. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa, huomioiden että kävin lenkillä ehkä kerran. Lisäksi pyrin venyttelemään enemmän. Tämän pitäisi onnistua kotonakin. Jos ihan riemastun, niin ostan myös salikortin, mutta tämä ei ole lupaus. Pitää ensin katsoa mille salille sen ostaisi, sillä töiden ja kodin ollessa kehätien reunoilla, ei keskustaan tule arki-iltoina lähdettyä (siis ainakaan kuntosalille). Eli; en ota paineita liikuntakerroista kunhan harrastan liikuntaa enemmän ja hieman useammin kuin viime vuonna.
2. Ruoka. Lupaan syödä paremmin ja enemmän kalaa. Tämän kanssa ei oikeastaan ole mitään vaikeuksia, meillä syödään muutenkin kohtalaisen terveellisesti. Emme kotona syö kovinkaan paljon punaista lihaa ja kasviksiakin kuluu hyvät määrät. Ruokalistoja on kuitenkin ruvettava suunnittelemaan etukäteen hieman entistä paremmin, jotta ei päädy joka ilta syömään pestopastaa kiireessä töiden jälkeen. Kaappi tulee siis ladata viikonloppuisin täyteen nopean ja helpon  mutta terveellisen arkiruoan aineksia, kuten vihanneksia wokkeihin ja keittoihin. Kalaa haluan syödä myös enemmän, koska se on yksinkertaisesti hyvää ja olo sen jälkeen on kevyempi kuin liharuokien. Aamuisin alan myös keittelemään taas enemmän puuroa. 
3. Ikuisuusprojekti. Lupaan ostaa vähemmän ja harkitusti, koskee nimenomaan vaatteita. Käyn vaatekaapin nyt alkuvuodesta useaan otteeseen läpi todella kriittisesti ja vien turhat kirpputorille. Uuden työn myötä heräsi pieni kaapinpäivitystarve, sillä toimistokelpoiset vaatteeni ovat tällä hetkellä melko vähissä. Nämä ostan ajan kanssa ja valikoiden. Pika-avuksi ostan ensi viikolla muutaman laadukkaan jakkukelpoisen t-paidan sekä silkkipaitapuseron (tämä voi tuottaa ongelmia, sillä kun jotain etsii niin ei varmasti löydä sopivaa…). Niillä pärjään alkuvuoden. Pidemmän aikavälin hankintalistalla on ainakin siisti työhame. Toimivan työvaatekaapin kokoaminen on siis agendalla, mutta jokaista uutta vaatekappaletta kohden joudun luopumaan jostakin vanhasta. (Tein tässä eräänä päivänä vaatekaappia inventoidessani sen huomion, että sieltä puuttuu muutama muukin perusvaate. Palaan tänä perusvaateasiaan oman postauksensa kanssa piakkoin.) Panostan myös laatuun enkä osta yhtäkään uutta akryylivaatetta, tekonahkakenkäparia, tms.
4. Koulu. Lupaan palauttaa graduni kevään aikana. Uskon että elämänlaatuni paranee huomattavasti, kunhan saan sen pois alta. En edes muista mitä oli synnintunnoton vapaa-aika. Viimevuodet joka lomalla ja viikonloppuna on takaraivossa ollut ajatus, että nytkin voisin tehdä sitä tai tätä koulujuttua. En osaa edes kuvitella miten huojentunut olo tulee kun gradu on vihdoin tehty ja voi keskittyä ainoastaan työhön ja vapaa-aikaan. Tähän pääseminen tulee kuitenkin olemaan useamman tuskaisen viikon ja varmasti monien itkupotkuraivari-iltojen takana. Lisäksi viikonloput tulevat olemaan ihan kamalia. Mutta mitä nopeammin sen saa alta pois, niin sen parempi.
5. Elämästä nauttiminen. Lupaan juoda enemmän shamppanjaa (hyvä on, myös skumppa ja punkku kelpaavat) ilman mitään erityistä syytä sen sijaan että pihtailen pulloja kaapissa. Miksi? Koska arjessa pitää olla vähän luksusta.

Siinäpä ne. Uskon kaikkien toteutumiseen, mutta kuten näkyy niin rima ei ole ihan kamalan korkealla.

Viimeisintä lupausta toteutettiin viikonloppuna, juotiin kotona shamppanjaa ja pelattiin lautapelejä. (Kyllä, seuraelämämme on vertaansa vailla...) Hävisin aivan pystyyn Scrabblessa, mutta väitän että syynä oli sen englanninkielisyys. Löydettiin poikaystäväni isotädin asunnosta aivan priimakunnossa oleva 50-luvun Scrabble. Jo pelkkä laatikko oli sen verran retro että se piti raahata mukana kotisuomeen.

Kasarikiharrin

En jaksanut pakata Englantiin mukaan suoristusrautaa, ajattelin että se vie vain turhaa tilaa laukussa. Kuitenkin uudenvuodenaattona halusin tehdä hiuksille jotain. Löysin poikaystäväni siskon vanhan huoneen kaapista mahtavan kihartimen jolla sai aikaiseksi vaikka millaista kiharaa. Laatikko oli suosikkini, siis katsokaa nyt noita hiusmalleja!

Normaalisti teen kiharat ghd:lla ja aikaa siihen menee noin 10 minuuttia. Tuli kyllä ikävä sitä kun kiharsin hiuksiani yli puoli tuntia. En kuitenkaan voinut lopettaa kesken, kiharat vain toisella puolella päätä eivät olleet kovin edustavat. Kaiken nyhertämisen jälkeen lopputulos oli kuitenkin ihan siedettävä.



Ihana Stella McCartney

Ajattelin Selfridgesillä ollessani käydä ihan vaan vähän paijailemassa Stella McCartneyn neuleita. En ollut uskoa silmiäni, kun näin -50% lapun perusmalliston neuleessa ja oikeankokoisen neuleen tangolla. Seuraavaksi ajattelin että jos vain vähän sovitan sitä päälle. Sehän oli sitten menoa, en voinut jättää maailman pehmoisinta neuletta kauppaan. Kassalla myyjäkin kertoi ihmetelleensä, miksi perusmalliston neule tuli alennukseen. Sainoin ettei haittaa ollenkaan...

Neule on sen verran laskeutuvaa sorttia, etten saanut siitä ollenkaan hyvää kuvaa henkarilla. Tulee kuitenkin varmasti näkymään myöhemmin päällä. Net-a-porterista lainaamani kuva (alla) antaa toivottavasti jonkinlaisen käsityksen. Oli miten oli, neule on täydellinen.

Those christmas lights light up the street

Jouluinen Lontoo oli kaunis, vaikka lunta ei ollutkaan. Kuten aiemmin jo mainitsin, ostoskassit veivät kädet joten kuvia ei tällä kertaa kertynyt tämän enempää.

Paras

Paras yöpaitaprintti koskaan. Oli pakko napata mukaan David & Goliathin alennusmyynnistä Lontoosta. Merkillä on aivan hulvattomia printtejä, mutta itse en osaisi käyttää muualla kuin yöpaidoissa. Poikaystävällä on sen sijaan muutama mainio t-paita merkiltä.