Pöllönä kassalla

Lukupäivä tarvitsee rennot vaatteet, onneksi niitä on kaappi täynnä.

Mekko Monki, prätkäbootsit Gap, sormus Primark, kaulakoru Sheffieldistä, rannerenkaat joululahja

Päivä meni kotosalla miettiessä että mistäköhän aiheesta se gradu taas olikaan. Joululomat ja matkustelu tekivät gradun tekoon lähes kolmen viikon tauon, joten muistia piti hieman virkistellä sen osalta että mihin sitä jäikään. Sain myös tietää, että viimeinenkin tenttini on mennyt läpi, aivan mahtavaa! Nyt valmistuminen on oikeasti enää vain gradun takana, eikä aikaa tarvitse uhrata muuhun opiskeluun. Mahtava fiilis.

Vielä lähikuva koruista, ostin molemmat joulun aikaan Sheffieldistä.

Sormus on tosiaan Primarkista, jonka koruosasto on aivan mahtava. Koruja on hyllytolkulla polkuhinnoin, aivan murto-osalla jopa H&M:n hinnoista. En yleensä halua maksaa rihkamakoruista kovinkaan paljoa, joten rohmuan aina koruja Primarkista siellä käydessäni. (Lisäksi ostan läjäpäin erilaisia sukkahousuja, jotka myös ovat lähes ilmaisia.)

Pöllökaulakoru taas oli jostakin pienestä putiikista, jonka nimeä en edes tiedä. Koru on mahtava, mutta sen osto oli varsinainen farssi, kun liikkeessä ei käynyt kortti. Korulla oli hintaa 10,60 puntaa ja 10 punnan seteli kyllä löytyi, mutta loppujen kanssa tuli ongelma. Kaikki kolikot olivat aivan hiluja ja yritin paniikissa saada niitä laskettua. Lopulta myyjä ei varmaan enää kestänyt säätöäni ja ilmoitti että saan korun kympillä... Kiittelin nolona. Minusta on todella kuumottavaa yrittää löytää oikeat kolikot kassalla kiireessä, varsinkin vieraassa valuutassa! Tulee kamala paniikki että sitä pitäisi olla jotenkin nopeampi. Ja varmaankin täysin turhaan...

Kärsiikö kukaan muu samasta?