Viikonlopun tehtävälista

Onneksi on viikonloppu. Työviikko on ollut melkoisen hektinen ja pieni paussi on tarpeen. Toisaalta nyt viikonloppunakaan ei tule tekeminen loppumaan kesken. Pitäisi siivota, raivata taas vaatekaappia (projekti on loputon ja saanut uuden käänteen josta lisää myöhemmin), mennä ostamaan E:lle (poikaystävä kulkee jatkossa tällä nimellä, sana poikaystävä on niin kankean oloinen) silmälaseja, itselleni työvaatteita, hakea auto huollosta, tehdä gradua, käydä vanhempien luona, jne. Ei siis liikaa lepoa tiedossa :) Aion silti varastaa jostain muutaman laiskotteluhetken.

Odotan muuten E:n silmälasien shoppailua innolla. Meistä kummallakaan ei ole entuudestaan laseja, joten tämä tulee olemaan täysin uusi aluevaltaus tyylin saralla. Aivan varmasti päädyn itsekin sovittelemaan erilaisia pokia. Minulla ei ole minkäänlaista aavistusta, millaiset lasit sopisivat kasvoilleni. Jos ostaisin lasit, haluaisin varmaan kunnon nörttilasit ja päätyisin ostamaan jotain aivan älytöntä ja epäkäytännöllistä. Huomenna onneksi on tiedossa vain makutuomarin rooli.

Kun laiskotteluhetken aika koittaa, aion viettää sen tässä seurassa;

Ostin Englannista läjän lehtiä ja posti on kantanut viime viikolla kotiinkin muutaman, joita en ole ehtinyt edes avaamaan. Aion siis viettää laatuaikaa sohvan nurkassa vilttiin kääriytyneenä näitä selaillen.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Valkoista lunta

Täällä ollaan vielä, mutta äärimmäisen hektinen työviikko on johtanut muutaman päivän blogihiljaisuuteen. Palailen langoille viimeistään perjantaina.

Ulkona on muuten taas kaunista, kunhan menee pois kuraisten autoteiden läheisyydestä.

Lisää lintuja

Jos olen arjessa jämähtänyt Acnen Whamiin, niin viikonloppuilloissa voiton vie farkkushortsit ja lörttöneuletakki. Sovitin taas koko kaapin läpi, mutta silti päädyin vanhaan ja hyväksihavaittuun komboon. Lisätään siis nämä rakkausvaatteiden listaan, voisi myös otsikoida turvavaatteina... Voisin saman tien näköjään hävittää kaikki muut bilevaatteet, kun eivät näytä päälle päätyvän.

Shortsit ja toppi H&M, neuletakki Urban Outfitters, laukku Seppälä, korut Primark ja kengät Steve Madden.

Lintusormus ja kaulakoru ovat tosiaan Primarkista, hintaa molemmilla muistaakseni kaksi puntaa.  (Lintusormus ei muuten ollut sormikkaiden ystävä...) Primark myös Suomeen, tai edes pelkkä asustepuoli! Vaatepuoli liikkeessä on laadullisesti kovin vaihteleva, en taida omistaa kuin yhen jakun. Monissa vaatteissa on valitettavasti mukana niin paljon akryylia, että jäävät aina ostamatta.

Steve Maddenin viime kesänä Seattlesta ostamani kegät ovat hauskat, ne ovat jonkinlaiset nilkkurin ja pistokkaan hybridit. Kuvasta ei ehkä kunnolla näy, mutta kengissä ei oikeastaan ole ollenkaan kantapäätä, mikä tekee niistä mukavan erikoiset.

Pöllönä kassalla

Lukupäivä tarvitsee rennot vaatteet, onneksi niitä on kaappi täynnä.

Mekko Monki, prätkäbootsit Gap, sormus Primark, kaulakoru Sheffieldistä, rannerenkaat joululahja

Päivä meni kotosalla miettiessä että mistäköhän aiheesta se gradu taas olikaan. Joululomat ja matkustelu tekivät gradun tekoon lähes kolmen viikon tauon, joten muistia piti hieman virkistellä sen osalta että mihin sitä jäikään. Sain myös tietää, että viimeinenkin tenttini on mennyt läpi, aivan mahtavaa! Nyt valmistuminen on oikeasti enää vain gradun takana, eikä aikaa tarvitse uhrata muuhun opiskeluun. Mahtava fiilis.

Vielä lähikuva koruista, ostin molemmat joulun aikaan Sheffieldistä.

Sormus on tosiaan Primarkista, jonka koruosasto on aivan mahtava. Koruja on hyllytolkulla polkuhinnoin, aivan murto-osalla jopa H&M:n hinnoista. En yleensä halua maksaa rihkamakoruista kovinkaan paljoa, joten rohmuan aina koruja Primarkista siellä käydessäni. (Lisäksi ostan läjäpäin erilaisia sukkahousuja, jotka myös ovat lähes ilmaisia.)

Pöllökaulakoru taas oli jostakin pienestä putiikista, jonka nimeä en edes tiedä. Koru on mahtava, mutta sen osto oli varsinainen farssi, kun liikkeessä ei käynyt kortti. Korulla oli hintaa 10,60 puntaa ja 10 punnan seteli kyllä löytyi, mutta loppujen kanssa tuli ongelma. Kaikki kolikot olivat aivan hiluja ja yritin paniikissa saada niitä laskettua. Lopulta myyjä ei varmaan enää kestänyt säätöäni ja ilmoitti että saan korun kympillä... Kiittelin nolona. Minusta on todella kuumottavaa yrittää löytää oikeat kolikot kassalla kiireessä, varsinkin vieraassa valuutassa! Tulee kamala paniikki että sitä pitäisi olla jotenkin nopeampi. Ja varmaankin täysin turhaan...

Kärsiikö kukaan muu samasta?

Found you in my closet

Talven ehdoton jumitusasu on ollut tässäkin kuvassa näkyvä Acnen Wham-neule ja säärystimet. Lämpimämmät säät ovat  mahdollistaneet taas hieman ohuemman takin käytön, löysin kaapista viimevuoden lempparini, lyhyen a-linjaisen villakangastakin. Lila takki tuo mukavaa vaihtelua muuten kovin mustaan ja harmaaseen talvipukeutumiseen.

Takki, säärystimet ja panta H&M, neule Acne, kaulahuivi KN-Collection, kengät Red or Dead ja laukku Marc by Marc Jacobs

(Note to self: tarkista kuvatessa että laukku on oikein päin ja mekko edes jotenkin suorassa...)

Kaunista arkiruokaa

Tilasin ennen joulua  Amazonista Jamie Oliverin uusimman kirjan, Jamie's 30 Minute Meals. Kirja on taas loistava muistutus siitä että hyvännäköinen ja -makuisen ruoan valmistus ei välttämättä vie yhtään sen kauemmin kuin peruspastan teko. Kirjan ideana on, että kaikki ateriat valmistuvat 30 minuutissa, sisältäen pääruoan, lisäkkeen, mahdollisen salaatin ja jälkkärin. Kokeilin ensimmäistä kertaa reseptiä kirjasta ja hyvää oli uunilohi parsalla. Jätin jälkiruoan tekemättä, koska emme kaivanneet herkkuja. Ruoka tosiaan valmistui siinä luvatussa 30 minuutissa, jälkiruoan kanssa olisi varmaan mennyt noin vartti enemmän (pilkkomis ja mittausvauhtini eivät näköjään ole aivan Jamien tasolla). Parasta ruoassa oli maun lisäksi ulkonäkö! Menisi vaativillekin vieraille.

Ainekset uunivuoassa; lohta, katkarapuja, parmankinkkua, parsaa, sitruunaa, valkosipulia, basilikaa ja tomaattia. Kokoamiseen meni alle 5 minuuttia.

Ruoka 10 minuuttia myöhemmin. Nopeaa ja maukasta.

Maha tuli täyteen, kiitos Jamie! Ruoka täytti myös laatuvaatimukset uudenvuodenlupausten suhteen.

Lupauksia

Koska uusi vuosi merkitsee aina uuden (paremman, aktiivisemman ja terveellisemmän) elämän alkua, tuntuu huijaukselta jättää uudenvuodenlupaukset tekemättä. En kuitenkaan haluaisi luvata mitään sellaista mitä en pysty pitämään ja koska olen melkoinen realisti, tämä rajoittaa lupauksia jonkin verran. Lisäksi elämäntilanne muuttuu kuun lopussa uuden työn myötä huomattavasti kiireisemmäksi, joten sekään ei edesauta kaikkia lupauksia. Tietyt asiat kuitenkin parantavat mukavasti elämänlaatua, joten niitä kohti pitäisi edes jollain tasolla pyrkiä. Lupauslistani on seuraavanlainen;

1. Liikunta. On aivan päivänselvää, että minun on täysin turha luvata itselleni liikkuvani kolme kertaa viikossa. Harrastin tätä reilu vuosi sitten hyvällä menestyksellä, mutta viime kevään lautailuvamman jälkeen en ole palannut kuntosalille (itse revähdys parani kahdessa kuukaudessa, mutta sitten olikin kesä, sitten kiireinen syksy, jne.). Lupaan kuitenkin harrastaa enemmän liikuntaa. Siis enemmän kuin viime syksynä. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa, huomioiden että kävin lenkillä ehkä kerran. Lisäksi pyrin venyttelemään enemmän. Tämän pitäisi onnistua kotonakin. Jos ihan riemastun, niin ostan myös salikortin, mutta tämä ei ole lupaus. Pitää ensin katsoa mille salille sen ostaisi, sillä töiden ja kodin ollessa kehätien reunoilla, ei keskustaan tule arki-iltoina lähdettyä (siis ainakaan kuntosalille). Eli; en ota paineita liikuntakerroista kunhan harrastan liikuntaa enemmän ja hieman useammin kuin viime vuonna.
2. Ruoka. Lupaan syödä paremmin ja enemmän kalaa. Tämän kanssa ei oikeastaan ole mitään vaikeuksia, meillä syödään muutenkin kohtalaisen terveellisesti. Emme kotona syö kovinkaan paljon punaista lihaa ja kasviksiakin kuluu hyvät määrät. Ruokalistoja on kuitenkin ruvettava suunnittelemaan etukäteen hieman entistä paremmin, jotta ei päädy joka ilta syömään pestopastaa kiireessä töiden jälkeen. Kaappi tulee siis ladata viikonloppuisin täyteen nopean ja helpon  mutta terveellisen arkiruoan aineksia, kuten vihanneksia wokkeihin ja keittoihin. Kalaa haluan syödä myös enemmän, koska se on yksinkertaisesti hyvää ja olo sen jälkeen on kevyempi kuin liharuokien. Aamuisin alan myös keittelemään taas enemmän puuroa. 
3. Ikuisuusprojekti. Lupaan ostaa vähemmän ja harkitusti, koskee nimenomaan vaatteita. Käyn vaatekaapin nyt alkuvuodesta useaan otteeseen läpi todella kriittisesti ja vien turhat kirpputorille. Uuden työn myötä heräsi pieni kaapinpäivitystarve, sillä toimistokelpoiset vaatteeni ovat tällä hetkellä melko vähissä. Nämä ostan ajan kanssa ja valikoiden. Pika-avuksi ostan ensi viikolla muutaman laadukkaan jakkukelpoisen t-paidan sekä silkkipaitapuseron (tämä voi tuottaa ongelmia, sillä kun jotain etsii niin ei varmasti löydä sopivaa…). Niillä pärjään alkuvuoden. Pidemmän aikavälin hankintalistalla on ainakin siisti työhame. Toimivan työvaatekaapin kokoaminen on siis agendalla, mutta jokaista uutta vaatekappaletta kohden joudun luopumaan jostakin vanhasta. (Tein tässä eräänä päivänä vaatekaappia inventoidessani sen huomion, että sieltä puuttuu muutama muukin perusvaate. Palaan tänä perusvaateasiaan oman postauksensa kanssa piakkoin.) Panostan myös laatuun enkä osta yhtäkään uutta akryylivaatetta, tekonahkakenkäparia, tms.
4. Koulu. Lupaan palauttaa graduni kevään aikana. Uskon että elämänlaatuni paranee huomattavasti, kunhan saan sen pois alta. En edes muista mitä oli synnintunnoton vapaa-aika. Viimevuodet joka lomalla ja viikonloppuna on takaraivossa ollut ajatus, että nytkin voisin tehdä sitä tai tätä koulujuttua. En osaa edes kuvitella miten huojentunut olo tulee kun gradu on vihdoin tehty ja voi keskittyä ainoastaan työhön ja vapaa-aikaan. Tähän pääseminen tulee kuitenkin olemaan useamman tuskaisen viikon ja varmasti monien itkupotkuraivari-iltojen takana. Lisäksi viikonloput tulevat olemaan ihan kamalia. Mutta mitä nopeammin sen saa alta pois, niin sen parempi.
5. Elämästä nauttiminen. Lupaan juoda enemmän shamppanjaa (hyvä on, myös skumppa ja punkku kelpaavat) ilman mitään erityistä syytä sen sijaan että pihtailen pulloja kaapissa. Miksi? Koska arjessa pitää olla vähän luksusta.

Siinäpä ne. Uskon kaikkien toteutumiseen, mutta kuten näkyy niin rima ei ole ihan kamalan korkealla.

Viimeisintä lupausta toteutettiin viikonloppuna, juotiin kotona shamppanjaa ja pelattiin lautapelejä. (Kyllä, seuraelämämme on vertaansa vailla...) Hävisin aivan pystyyn Scrabblessa, mutta väitän että syynä oli sen englanninkielisyys. Löydettiin poikaystäväni isotädin asunnosta aivan priimakunnossa oleva 50-luvun Scrabble. Jo pelkkä laatikko oli sen verran retro että se piti raahata mukana kotisuomeen.